Quantcast
Channel: Psykoterapiakeskus Vastaamo
Viewing all articles
Browse latest Browse all 6

Ahdistus – kaveri, jota kannattaa kuunnella

0
0

Hyppäät aamun kiireessä ruuhkabussiin. Yhtäkkiä tuntuu, että kaikki tuijottavat, hiki virtaa, suu on kuiva ja sydän jyskyttää korvissa. Kyse voi olla ahdistuksesta. Ahdistushäiriöitä on monenlaisia – on pakko-oireista häiriötä, paniikkikohtauksia tai vaikka sosiaalisten tilanteiden pelkoa.

Mikä ahdistusta aiheuttaa?

Psykoterapeutti Mira Avela Psykoterapiakeskus Vastaamosta kertoo, että ahdistuksen syyt ovat hyvin yksilöllisiä:

-On muistettava, että ahdistus on ihmiselle kuuluva tunnetila siinä missä ilo ja surukin. Pääasiassa kyse ei ole häiriöstä vaan ahdistus kertoo, että on olemassa jokin asia, jolle on tehtävä jotakin tai johon on sopeuduttava.

Eri häiriöissäkin on kyse siitä, että ahdistus on poikkeuksellisen voimakasta tai pitkäkestoista (yleistynyt ahdistuneisuus) tai väärään aikaan ja paikkaan tulevaa (taistele-pako reaktio ja paniikkihäiriö) tai minän puolustuskeinot ahdistusta vastaan ovat haitalliset (pakko-oireinen häiriö).

– Ei ole olemassa yhtä sapluunaa sille, mikä ketäkin ahdistaa. Se riippuu ihmisen elämäntilanteesta, iästä ja haasteista. Ahdistus on toisaalta sellainen asia, josta voi jo puhua ääneen, mutta edelleen sitä vähän pelätäänkin, että onko normaalia ahdistua.

Kuitenkin se on vain tunne. Merkitys, minkä me annamme ahdistukselle, on meistä kiinni. Miten me siihen suhtaudumme. Minä näkisin ahdistuksen meidän ystävänämme, joka nostaa merkin pystyyn, että pysähdy hetkeksi. Jos ahdistus pitkittyy tai siihen ei saa apua, niin siitä voi tulla lamaannuttavakin asia.

Myös ahdistuksen aiheuttama oireilu on yksilöllistä. Avelan mukaan on tärkeää muistaa, että ahdistus ei ilmene ihmisillä samalla tavalla. Siihen liittyvät tunteet, ajatukset, fyysiset reaktiot ja se, mihin ne johtavat ihmisen käyttäytymisessä.

– Ahdistuksessa täytyy mennä oirekuvan taakse, isompiin ilmiöihin. Jokaisen ihmisen persoonallisuus vaikuttaa siihen, miten ihminen ahdistuu. Jos ihminen on hirveän vaativa itselleen, niin silloin on vähän todennäköisempää, että hänelle kehittyy vaativuuteen liittyviä ahdistuksen muotoja, kuten vaikkapa syömishäiriö. Tietenkin syömishäiriöistä ajattelua ja käyttäytymistä täytyy hoitaa, mutta siellä alla on paljon muita perussyitä.

Ahdistuneisuus valitsee kullekin ihmiselle omannäköisensä kasvot. Myös eletty elämä kokemuksineen vaikuttaa ja luo omat haasteensa ahdistukseen liittyen. Jotakin tärkeää on voinut jäädä käsittelemättä tai tiedostamatta ja se nousee esiin ahdistuksena.

Avela mainitsee toisenkin esimerkin: Jos ihmistä ahdistaa esimerkiksi sosiaaliset tilanteet, hän saattaa tulkita ne uhaksi. Tilanteeseen saattaa liittyä myös vahvoja fyysisiä oireita: kädet hikoilevat, tärisyttää ja sydän hakkaa.

Kyse on siis tässä tapauksessa fyysisten reaktioiden tulkinnasta samaan aikaan kun ajatukset vakuuttavat, että tilanne on pelottava. Ja jos kokee jonkin tilanteen pelottavana, sitä alkaa vältellä.

– Jos me ajateltaisiinkin niin, että vaikka minua jännittää, voin kuitenkin kohdata näitä tilanteita. Vähän kerrallaan. Ja olen ihan turvassa täällä, ei ole mitään hätää, menen tätä tilannetta kohti. Siinä vaiheessa puhutaan altistamisesta. Kun ihminen saa onnistumiskokemuksia ja selviää pelottavistakin tilanteista, pelko ja ahdistus alkavat väistyä.

Avela korostaa, että tärkeä tekijä ahdistuksessa on se, miten sitä tulkitaan. Pistääkö ihminen merkille, mitä asioita ahdistus nostaa elämästä esille – vai jääkö hän sen alle.

Ovatko ahdistuneisuushäiriöt yleistyneet vai tunnetaanko niitä nykyään vain paremmin?

Vastaus on Avelan mukaan paljon monimutkaisempi:

– Tämähän on siitä jännä asia, että ahdistuneisuus kuuluu elämään. Juuri sen takia sitä ei pitäisi demonisoida liikaa. Elämässä on aivan varmaa se, että ihminen muuttuu ja muutoksiin usein kuuluu myös ahdistus. Pitäisi aina välillä pysähtyä tarkistamaan, että mitä omassa elämässä tapahtuu. Myös arvot ovat tärkeä juttu, elääkö arvojensa mukaisesti. Jos esimerkiksi perhe on itselle tärkeä, mutta kaikki aika meneekin työhön, niin ihminenhän alkaa kärsiä.

Suorittaminen sairastuttaa

Sen Avelan mielestä kuitenkin nykyään näkee, että suorittaminen sairastuttaa.

– Mehän olemme myöskin yhteiskuntamme ja kulttuurimme tuotteita. Meillä on hyvin suorittamiskeskeinen yhteiskunta. Koko ajan mietitään, mihin pitäisi riittää ja mitä pitäisi tehdä. Ja tällainen pitäisi-ajattelu ahdistaa jo valmiiksi. Siitä seuraa vääjäämättä riittämättömyyden tunne.

Avela painottaa, että ahdistus ei ole merkki heikkoudesta vaan ihmisyydestä: omat rajat tulee tuntea – ja ne rajat saavat olla kullekin erilaiset.

– Meillähän on myös kulttuurisia olettamuksia siitä, millainen on pärjäävä ja hyvä ihminen. Ja ne on kyllä lupa kyseenalaistaa.

Avela sanoo, että myös kiire saattaa olla osatekijä ahdistuksen synnyssä. Ihmisillä ei ole välttämättä aikaa jäsennellä omia ajatuksiaan ja tunteitaan, ja sitten he säikähtävät, kun ahdistus yhtäkkiä nouseekin pintaan – vaikkapa hiljaisella hetkellä kaiken hälinän jälkeen.

– Se, saako tai pystyykö ilmaisemaan tunteitaan, on myös tärkeää. Moni lähtee lääkitsemään liian vaikeita tunteita ja niistä johtuvaa ahdistusta sillä, että otanpa tuopin illalla. Ja otanpa sitten toisen tuopin ja kolmannenkin. Ihmiset lääkitsevät joskus ahdistusta väärällä tavalla, koska sen kohtaaminen on uhkaavaa. Alkoholi vaikuttaa kuitenkin juuri päinvastoin: pahentaa ahdistuneisuuteen liittyvää oireilua.

Ahdistus aiheuttaa fyysisiä oireita

Ahdistus on siis tunnetila, mutta se aiheuttaa myös fyysisiä oireita. Millaisia?

– Tämä on oikeastaan hyvin yksinkertainen asia. Jos tunnet, että jokin uhkaa sinua, niin se on taistele tai pakene -tilanne. Eli kädet hikoavat, syke nousee ja voi tulla hyvinkin hankala olo.

Esimerkiksi paniikkikohtauksen aikana fyysiset oireet ovat sen verran vahvat, että kohtauksen saanut voi oikeasti kuvitella kuolevansa. Ja silloinhan se tulkinta menee pieleen, koska ei siinä oikeasti ole mitään hätää.

Paniikkihäiriön hoito perustuu juuri siihen, että päästään tulkitsemaan sitä tilannetta toisin. Sehän on ihan päivänselvää, että meidän ajatukset ja fyysinen toiminta ovat yhteydessä toisiinsa, Avela sanoo.

Avela muistuttaa, että ihmisillä, jotka eivät tunnetasolla pääse kiinni siitä, että heitä ahdistaa, oireilu voi ilmetä fyysisinä vaivoina. Niiden takia he saattavat käydä toistuvasti lääkärissä.

– Saattaa olla rytmihäiriöitä ja mahahaavaa, mutta kukaan ei hoksaa kysyä, että ahdistaako potilasta. Tai kysytään, mutta ihminen ei tunnista ahdistusta.

Ahdistushäiriöiden hoitaminen lähtee Avelan mukaan aina liikkeelle oman elämän tarkastelusta.

– Ahdistus ei ole semmoinen, että se hyökkää yhtäkkiä puskista niskaan ja aiheuttaa vaikka pakko-oireisuutta. Siihen on aina syynsä. Ahdistus löytää tarttumapinnan ihmisen persoonallisuudesta ja siihenastisesta elämästä.

Onko lääkkeistä hyötyä ahdistuneisuushäiriön hoidossa?

– Se on kiinni siitä, minkä tasoinen häiriö on. Lääkehoidon tarpeen arvioi aina lääkäri. Me psykoterapeutit toteutamme hoidon, mutta diagnoosin ja lääkemääräykset tekee lääkäri. Toki psykoterapiaan voi aina tulla ilman lääkärillä käyntiä, jos tarvitsee tukea ahdistuksen työstämiseen. Lyhytkestoinen tai elämänkriisiin liittyvä ahdistus voi hyvin mennä ohi psykoterapiassa jäsentelyllä.

Avela kertoo, että lääkehoitoa ei siis aina tarvita. Mutta niissä tapauksissa, joissa ahdistuneisuus lamaa potilaan täysin, välittäjäainetoimintaa auttamalla ahdistuksen aiheuttama jähmeys ajattelussa saattaa hävitä, jolloin perussyitä päästään työstämään paremmin. Kuitenkin perussääntö on se, että jos on lääkitys, on hyvä olla myös psyykkistä tukea ammattilaisen antamana, sillä lääke yksin ei hoida asioita kuntoon.

Useilla potilailla pelkkä psykoterapia toimii aivan mainiosti.

– Ahdistuksessa hoidetaan oikeastaan kahta asiaa samaan aikaan: sen perustavanlaatuisia syitä ja oirekuvaa. Molempiin täytyy miettiä sopivat välineet, jotta potilas saisi otteen omasta ahdistuksestaan ja hänestä tuntuisi, että hän itse määrää ahdistustaan eikä ahdistus häntä.

-Pääsääntönä on, että vältetään tunteiden hoitamista kemiallisilla aineilla. Joskus kuitenkin ahdistus vie toimintakyvyn, johtaa erityisen vaikeaan unettomuuteen tai johtaa itsetuhoiseen tuskaisuuteen, on lääkitys tarpeen. Lääkitys on syytä toteuttaa hoitosuhteessa lääkäriin, jolloin voidaan jatkuvasti arvioida lääkityksen tarvetta ja valita oikeanlainen lääkitys.

Miten ahdistusta voisi lievittää?

– Huomion siirtäminen itsestä ja ajatuksista pois voi auttaa. Voi soittaa vaikka ystävälle. Se ei tarkoita välttelyä. Silloinkin on tärkeä huomata, että minua ahdistaa, mutta siitä ei tarvitse hermostua. Tulkinta on tärkein.

Ajatusten sisältöön ja sävyyn voi opetella suhtautumaan toisin. Ajatukset eivät suinkaan aina ole totta, esimerkiksi murehtiminen vahvistaa ahdistusta. Murehtiessaan ihminen pyörittää ahdistavia ajatuksia, jotka liittyvät usein menneeseen tai tulevaan eikä kumpaankaan noista voi vaikuttaa. Mennyttä ei voi muuttaa ja tulevaa et varmaksi voi tietää. Vain tähän hetkeen voi vaikuttaa.

Sitten palataan takaisin perusasioihin: nukkuuko tarpeeksi, syökö tasaisesti, onko tarpeeksi ihmissuhteita, joissa saa jakaa asioita? Myös sopiva määrä liikuntaa on tärkeää. Ahdistuksen hoidossa mennään aina myös tosi ruohonjuuritasolle.

Avelan mukaan meidän pitäisi hyväksyä se, että jokainen on ahdistuksen suhteenkin yksilö. Jokaiselle löytyy myös sopivia keinoja ahdistuksen työstämiseen.

– Semmoista ihmistä ei olekaan, joka ei joskus olisi ahdistunut.

Ahdistuneisuushäiriöt

Yleistynyt ahdistuneisuus

Yleistynyt ahdistuneisuus on pitkäaikaista ja hyvin liiallista ahdistusta ja pelokkuutta. Ahdistusta voi aiheuttaa monet elämään liittyvät asiat, eikä yhtä varsinaista syytä pysty aina edes tunnistamaan. Oireina voi olla esimerkiksi jatkuvat keskittymisvaikeudet, väsymys ja univaikeudet.

Paniikkihäiriö

Paniikkihäiriö aiheuttaa toistuvia paniikkikohtauksia. Paniikkikohtauksen oireina voi olla esimerkiksi hengenahdistus, sydämentykytys, huimaus ja tärinä. Kohtaukseen liittyy usein voimakas kuoleman pelko tai epätodellinen olo. Kohtaukset alkavat tyypillisesti varoittamatta ja saavuttavat huippunsa nopeasti.

Pakko-oireinen häiriö eli OCD

Pakkoajatuksiin kuuluu epämiellyttäviä ajatuksia tai mielikuvia, jotka tunkeutuvat toistuvasti mieleen toistuvasti. Pakkotoiminnot puolestaan ovat toimintoja, joilla pakkoajatusten aiheuttamaa ahdistusta pyritään lievittämään. Pakkoajatuksia voi syntyä ihan mistä tahansa. Ongelmaksi ne muodostuvat silloin, kun ajatukset ja niihin reagoiminen vaikuttavat haitallisesti jokapäiväiseen elämään.

Pakkoajatuksiin voi kuulua esimerkiksi liiallinen huoli hygieniasta, symmetrian tavoittelu, seksuaalisuuteen tai aggressiivisuuteen liittyvät pelot sekä liiallinen huolehtiminen omasta tai muiden terveydestä.

Posttraumaattinen stressireaktio

Vakavan psykologisen trauman aiheuttama jatkuva stressireaktio. Posttraumaattisesta stressireaktiosta kärsivä elää trauman aiheuttaneita kokemuksia yhä uudelleen mielessään. Kokemukset ilmenevät myös painajaisina. Tämä johtaa traumasta muistuttavien asioiden ja ärsykkeiden välttelyyn.

Sosiaalisten tilanteiden pelko

Tällaisesta fobiasta kärsivä jännittää tai pelkää olosuhteisiin nähden kohtuuttomasti sosiaalisia tilanteita tai kanssakäymistä vieraiden ihmisten kanssa. Pelko voi liittyä myös huomionkohteena olemiseen. Henkilö voi pelätä nolaavansa itsensä tai tulevansa nöyryytetyksi. Ahdistuneisuus voi ilmetä mm. paniikkikohtauksena.

Testaa itsesi – oletko ahdistunut

Ahdistuneisuushäiriötesti GAD-7 on validoitu ja tehokas menetelmä yleistyneen ahdistuneisuushäiriön (GAD) seulontaan ja sen vaikeusasteen arviointiin.

GAD-7 –testin tuloksena 10 pistettä tai enemmän viittaa mahdolliseen yleistyneeseen ahdistuneisuushäiriöön. Korkea pistemäärä testissä ei yksinään ole riittävä peruste yleistyneen ahdistuneisuushäiriön diagnoosin asettamiselle. Diagnoosi vaatii psykiatrin laaja-alaisemman arvion.

Tee testi tästä >>

Psykoterapiakeskus Vastaamo palvelee Oulussa osoitteessa Koulukatu 34.
Ajanvaraus puhelimitse numerossa 044 4141 000 tai verkossa osoitteessa https://vastaamo.fi/psykoterapia/oulu.

Artikkeli on psykoterapiakeskus Vastaamon tuottamaa kaupallista sisältöä.

Artikkeli Ahdistus – kaveri, jota kannattaa kuunnella julkaistiin ensimmäisen kerran Psykoterapiakeskus Vastaamo.


Viewing all articles
Browse latest Browse all 6

Latest Images

Trending Articles